Euroopan Hormonipäivä

Euroopan ensimmäinen Hormonipäivä muistuttaa hormonien merkityksestä ja tavoittelee yhteistyötä hormonaalisen terveyden parantamiseksi

Toukokuun 23. 2022, vietetään ensimmäistä Euroopan Hormonipäivää. Sen järjestäjänä toimivat yhteistyössä Suomen Endokrinologiyhdistyksen kanssa European Society of Endocrinology (ESE), European Hormone and Metabolism Foundation – Foundation of the European Society of Endocrinology (ESE Foundation) ja muut eurooppalaiset kansalliset endokrinologiyhdistykset.

”Hormonit ovat edellytys hyvälle terveydelle” tiedottaa ESE:n presidenttiprofessori Martin Reincke. Euroopan Hormonipäivän tavoite on lisätä yleistä tietoisuutta hormonien elintärkeästä vaikutuksesta yksilön terveydelle ja sairauksiin sekä hormonien ensiarvoisesta merkitytyksestä yleiselle hyvinvoinnille yhteiskunnan tasolla. Keskeisiä hormonaalisia sairauksia ovat esimerkiksi lihavuus, diabetes, kilpirauhassairaudet, osteoporoosi, lapsettomuus ja yli 400 endokriinistä harvinaissairautta.

Eurooppalaiset endokrinologian kattojärjestöt, ESE ja ESE Foundation julkaisevat 23.5.2022 yhdessä Milanon julistuksen ‘Recognising the Key Role of Hormones in European Health: ‘The Milano 2022 Declaration’, johon pääsee linkistä.  Suomen Endokrinologiyhdistys tukee 34 muun eurooppalaisen kansallisen yhdistyksen rinnalla tätä julistusta. Painotamme endokriinisen terveysnäkökulman parempaa huomioimista suomalaisessa ja eurooppalaisessa terveyspolitiikassa. Tärkeimmät hormonaalisen terveyden näkökohdat ja tavoitteet on koottu ESE:n julkaisuun “White Paper on Hormones in European Health Policies” linkki.  

”Nyt ensi kertaa järjestettävä Euroopan Hormonipäivä muistuttaa, että jokaisen päivittäinen hyvinvointi mukaan lukien aineenvaihdunta, kasvu, hedelmällisyys ja kognitiiviset toiminnat liittyvät keskeisesti hormonien toimintaan.” sanoo Suomen Endokrinologiyhdistyksen puheenjohtaja Niina Matikainen. ”Milanon julistus osuu Suomessa tärkeään aikaan, jolloin terveydenhuoltoa organisoidaan uudelleen. Hormonaalinen terveys tulee huomioida perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviillä yhteistyöllä, tietoisuutta lisäämällä ja panostamalla endokriiniseen tutkimukseen.”

Lisätietoa ESE:n linkistä: ESE

KESKEISIÄ FAKTOJA ENDOKRIINISTÄ SAIRAUKSISTA

·         Suomessa kaksi kolmannesta aikuisista ja noin neljännes alle 16-vuotiaista on ylipainoisia tai lihavia. Ylipainoon liittyy diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, hedelmättömyyden ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien suurentunut ilmaantuvuus sekä pienentynyt elinajanodote. Se on myös syövän itsenäinen riskitekijä. Ylipaino on krooninen ja herkästi uusiutuva sairaus, jonka hoitoon tarvitaan pitkäjänteinen elintapamuutos ja terveydenhuollon ammattilaisten tuki. Ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisyyn Suomessa kaivataan nopeasti laajoja yhteiskunnan terveyspoliittisia toimia.

·         Syövät ovat toiseksi tärkein kuolinsyy Euroopassa. Suomessa elää noin 290 000 syöpädiagnoosin saanutta henkilöä, heistä noin 10 000 on sairastunut tai sairastaa kilpirauhassyöpää. Harvinaisiin neuroendokriinisiin syöpiin liittyy usein pitkä diagnoosiviive. Hormonaaliset syövät, kuten eturauhas- ja rintasyöpä, ovat yleisiä ja usean syövän hoitoon liittyy hormonaalisia ongelmia, joilla on myös keskeinen merkitys pitkäaikaisen elämänlaadun kannalta.

·         Harvinaissairaudet koskettavat 30 miljoonaa eurooppalaista. Näistä sairauksista yli 400 on harvinaisia endokriinisiä sairauksia. Monet potilaat hyötyisivät nopeammasta diagnostiikasta, innovatiivisista hoidosta ja tasa-arvoisesta hoitoon pääsystä. Suomi on mukana Endo-ERN eli endokriinisten harvinaissairauksien ERN (European Reference Network) -verkostossa, jonka myötä osaamista ja tietoisuutta endokriinisistä harvinaissairauksista voidaan parantaa eurooppalaisella yhteistyöllä. (linkki),

·         Pakkausmateriaaleina, torjunta-aineina, kosmetiikan ainesosina ja leluissa käytetään yli 1500:aa hormonitoimintaa häiritsevää kemikaalia (endocrine disrupting chemicals). Nämä kemikaalit voivat lisätä endokriinisiä syöpiä, ylipainoa, diabetesta, kilpirauhassairauksia ja lapsettomuutta. Sairauksien aiheuttaman kärsimyksen ohella hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit suurentavat terveydenhuollon menoja. Lapsia ja raskaana olevia näiltä kemikaaleilta suojelevaa lainsäädäntöä tulee vahvistaa koko Euroopassa, myös Suomessa.